Kulttuurireitti

Kyrkogatanista on Smedjebackenissa viime vuosina kehittynyt jännittävä kulttuurivaltakatu.

Kadulla on muun muassa pari merkittävää nykytaiteen ja kulttuurihistorian kulttuurinäyttämöä. Täältä löytyy muun muassa vanhoja rakennuksia, kohtaamispaikkoja ja taidehalleja.

Kyrkogatanin historia

Kyrkogatan oli alkujaan osa Mälarin laaksosta Stora Tunaaan, Faluniin ja Säteriin johtavaa tietä. Kun kirkko rakennettiin 1400-luvulla, täällä oli pieni vuorimieskylä. Aivan nykyisen käyntikohteen, taidehalli MEKENin pohjoispuolella tämä maantie ja tie Länsi-Taalainmaalta yhtyivät. Tästä kolmen tien risteyksestä tuli kokoontumis- ja kauppapaikka nimeltä Smidies-backen. Asutus levisi sitten tien risteyksestä ja paikalle asettui asumaan virkamiehiä, porvareita ja käsityöläisiä.

Kaupankäynti laajeni 1700-luvulla ja samoihin aikoihin avattiin Strömsholmin kanava. Se toi mukanaan lisää kauppiaita ja muita elinkeinonharjoittajia. 1700-luvun puolivälissä Smedjebackeniin muutti kruununvouti, jonka tärkein tehtävä oli valvoa perintää. 1800-luvun puolivälissä Kolbäcksån -joen rannalle rakennettiin Smedjebackenin valssaamo. Kyrkogatan yhdisti Smidies-backenin, sataman ja kirkonkylän. Tuloksena oli taaja asutus, johon kuului liikkeitä, asuntoja, paloasema ja Smedjebackenin valssaamon teollisuusrakennuksia sekä rautatie- ja satamarakennuksia.